Onnistumisten tutkiminen auttaa oppimaan

Vuoden alku on kehittymissuunnitelmien valmistelun kulta-aikaa. Kun puhutaan oppimisesta, liian usein keskustelu oppimistavoitteista rajoittuu nykyisen osaamisen heikkouksiin suhteessa arvioituihin tulevaisuuden tarpeisiin.

Entä jos lähtökohtana olisi ensin vahvistaa oman osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen taitoja, näkökulmana onnistumisista ja vahvuuksista oppiminen?

Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen

Sitran elinikäisen oppimisen kansalaiskyselyn mukaan 40 % suomalaisista ei pidä vahvuutenaan oman osaamisensa sanoittamista. Ryhmähaastatteluissa Sitra kartoitti sitä, mikä saisi meidät huomaamaan osaamisemme ja myös sanoittamaan osaamista rohkeasti ääneen. Havainnot voidaan tiiviistää kolmeen pääteemaan

  • Ihminen oppii ja myös havainnoi oppimistaan ennen kaikkea vuorovaikutuksessa.
  • Positiiviset tunteet, itsemyötätunto ja vahvuuskeskeinen ajattelu edesauttaa osaamisen tunnistamista ja sanoittamista.
  • Osaamisen sanoittaminen on kapeutunut liikaa keskittymään arviointitilanteisiin, kun se voisi olla jatkuva iloinen asia työyhteisössä ja koko elämässä.

 

Näyttää siltä, että noin kolmasosa suomalaisista ei tunnista lainkaan oppimisen keinona vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista (Sitra elinikäisen oppimisen kansalaiskysely 2019, Keva osaamisen kehittämisen selvitys 2020), vaikka se on työelämässä oppimisen tärkein keino.

Itsemyötätunto auttaa näkyväksi tulemista

Oman osaamisen näkyväksi tekeminen voi tuntua pelottavalta. Myös Sitran selvityksessä osa nosti esiin, että omasta osaamisesta kertominen tuntuu hävettävältä. Mistä häpeä kumpuaa? Pitääkö olla omasta mielestään täydellinen, jotta voisi kertoa osaavansa?

Armollisuus ja itsemyötätunto antavat tilaa tulla näkyväksi.

Yhteisön merkitys on valtava

Kukoistuksen ruokkija tai latistaja voi olla sekä sisäinen ääni että työyhteisö. Miten sinä mahdollistat kiittävällä ja kannustavalla palautteella kollegojesi, alaistesi ja esimiehesi osaamisen hyödyntämistä ja ylipäänsä onnistumista? Viljeletkö työyhteisössä kultaa vai kuraa?

Työyhteisön toimintakulttuurilla on suuri merkitys sille, miten ihmiset uskaltavat sekä nostaa esiin osaamistaan että heittäytyä oppimaan aivan noviisina uudelle alueelle. Koska toimintaympäristön muutos on jatkuvaa, yhteisön menestystä ei ratkaise se, mitä se osaa nyt, vaan miten yhteisö kykenee oppimaan. Tästä syystä uudistumiskyvyn mahdollistaminen ja organisaation oppimisen tietoinen johtaminen tulisi olla hyvin korkealla jokaisen esimiehen ja johtajan agendalla.

Onnistumisten tutkiminen auttaa sanoittamaan osaamista

Onnistumisten tunnistaminen ja onnistumisista oppiminen on hyvä lähtökohta lisätä työyhteisön uudistumiskykyä. Hyviä kysymyksiä, joita voit hyödyntää niin itsereflektiossa kuin toista ihmistä coachatessa auttamaan osaamisen tunnistamisessa onnistumisista keskustelun avulla:

  • Miten kuvailisit yksityiskohtaisesti jotakin sinulle merkityksellistä onnistumista?
  • Minkälaisia tunteita onnistuminen sinussa herätti?
  • Miltä sinusta tuntuu nyt kun kerrot onnistumisestasi?
  • Minkälaista palautetta sait onnistumisesta?
  • Minkälaisia asioita tunnistat aiemmin tehneesi, joita pystyit hyödyntämään onnistumisessa?
  • Mikä toimintaympäristössä auttoi sinua onnistumaan?
  • Miten vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa auttoi sinua onnistumaan?
  • Mitkä luonteenpiirteesi edesauttoivat onnistumista?
  • Mitkä taidot olivat edellytyksenä sille, että onnistuit?
  • Miten sinulle on kehittynyt näitä taitoja, jotka auttoivat sinua onnistumaan?

 

Se mihin keskitymme, vahvistuu. Huomion kiinnittämisellä onnistumisiin rakennat hyvinvointia ja kykyä uudistua.

Potentiaali on katsojan silmissä.

Jaa:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *